Muinaista rakentamista noin 4000 vuoden takaa ja pieni matka Viinapolkua vähän lähempää historiasta.
Ajankohta: 3.9.2021
Lähtöpaikka: Linnalantie, Raahe
Matka: P-alueelta oli linnanrauniolle 300m. Linnanrauniolle vievältä reitiltä erkani noin 300m pituinen katkelma Viinapolkua, joka saapui Linnalantielle. Kiertämällä P-paikalle Viinapolun ja Linnalantien kautta, tuli matkaa yhteensä vajaat 1,5km. (Viinapolku on kaikkiaan 6.5km pituinen luontopolku, johon löytyy linkki tämän jutun perästä.)
Poikkesin jätinkirkolle päähänpistosta ohikulkumatkalla. Ajoreitti Kastellin linnanraunioille oli viitoitettu hyvin.
Henkilöautoille oli oma pysäköintialue. Bussillekin oli merkittyä pysäköintitilaa. Nyt riitti henkilöautopaikka.
P-alueen reunalla oli biokäymälä.
Pieniä kesän jälkiä oli vielä tien varrella. Sade oli äskettäin tauonnut.
Jätinkirkolle menevä reitti kulki ensin metsätietä. Keltaisilla maalimerkeillä oli merkitty Viinapolku-niminen luontopolku, joka kulki jätinkirkon ohi.
Tästä risteyksestä löytyi kartta, johon oli merkitty mm. edesmenneen runoilija Kerttu Kastellin kotipaikka.
Loppumatka jätinkirkolle oli metsäpolkua. Opastaulussa kerrottiin Kastellin jätinkirkon edustavan Pohjanlahden rannikolla esiintyvää muinaisjäännöstyyppiä, jollaisia tunnetaan yhteensä vain noin 30.
Valitsin oikealle haarautuvan polun, joka vei jötinkirkolle. Alueelta löytyy opastaulun mukaan myös parikymmentö kivilatomusta, vajaa kymmenen kuoppaa käsittävä pyyntikuopparyhmä ja kivikautinen asuinpaikka.
Alue ei ole lainsuojaton.
Tämä näytti kivilatomukselta.
Kastellin jätinkirkko on suurin lajissaan, 36 x 62m. Vallissa on jäljellä korkeutta noin 2m.
Valli on noin 7m paksu ja siinä on kuusi porttiaukkoa.
Jätinkirkon käyttötarkoituksesta on opastaulun mukaan esitetty monenlaisia arveluja. Todennäköisesti kyse on ollut hylkeenpyyntiin liittyvästä leiripaikasta. Meri on ollut 50-60m nykyistä korkeammalla kivikauden loppupuolella. Silloin ovat kyllä osanneet hyödyntää kauden tuotteet.
Nyt sesonikituote oli puolukka.
Paluumatkalla poikkesin Viinapolulle, jonka tarina oli luettavissa jo hieman resuiseksi menneestä opastaulusesta. Ns. syytinkiläiset olivat aikoinaan kuljetelleet viinalestiä tätä polkua pitkin.
Kesältä 2021 olevassa tekstissä varoiteltiin metsänpeittoon joutumiselta eli eksymiseltä. Toisessa opastaulussa oli loitsu, joka pitää kuulemma pikaisesti lausua, jos kuitenkin eksyy. Kannattaisiko varalta opetella ulkoa?
Naavaa tai luppoa - kumpikin hyvä.
Viinapolun varrella olevassa lähteessä jäähdytettiin infotaulun mukaan ennen vanhaan maitopäniköitä ennen meijeriin kuljetusta.
Loppupuolella polkua oli mahdollisuus sulatella näkemäänsä istuallaankin. Siltaa pitkin pääsi Latvaojan yli.
Polku saapui Linnalantielle, jota piti kulkea oikealle päästääkseen takaisin lähtöpaikalle. P-alue näkyi pellon takaa tielle.
Menneisyydestä tulevaisuuteen.
コメント