Harvinaislaatuinen kalastuskulttuurikohde Jerisjärven rannalla.
Ajankohta: 6.7.2022
Lähtöpaikka: Keimiöniementie 182, Muonio
Reitti: Suurin osa reitistä oli luonnonpolkua. Alussa ja lopussa oli hiekkatieosuudet, joista ensimmäinen vei alas järvelle. Lopussa oli sitten loivaa kipuamista takaisin.
Kesto: Vajaa kolme varttia
https://www.openstreetmap.org/copyright
Keimiöniemen kalapirtit (kalamajat) löytyvät Jerisjärven rannalta.
Kalapirttien suuren P-alueen reunalla oli opastaulu, jonka vasemmalta puolelta reitti alkoi.
Alaniementie vietti nimensä mukaisesti alaspäin kohti järveä.
Kalapirttien viitta opasti kääntymään Alaniementieltä polulle.
Polku saapui metsän kautta rantaan ja ensimmäiselle kalapirtille, jonka päädyssä luki Lahen kenttä.
Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä. Niemen suoralla länsirannalla on pitkänä rivinä toistakymmentä hirsirakenteista kalapirttiä kala-aittoineen. Kenttärannan nykyinen rakennuskanta on osin 1800-luvulta. (Museoviraston sivusto rky.fi)
Jerisjärven kalastusoikeus kuului ikimuistoisena nautintana tietyille taloille, joilla oli myös oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Isonjaon jälkeen perustetuilla taloilla kalastusoikeutta ei ollut. (rky.fi)
Ovet olivat pirteissä matalia. Lahen kentän ulko-oven korkeudeksi mainittiin 140cm.
Lahen kentän tarina oli luettavissa pirtin ikkunaan asetetusta esitteestä.
Esitteen mukaan Lahen kentän pirtti on kalakentän pirteistä ainoa, jonka katossa on käytetty veistettyä "kourulautaa".
Liekö vene ollut vesillä, kun sitä ei näkynyt rannassa.
Muutamalla kentällä on pirttien lisäksi erilliset aitat, muilla kentillä aitat liittyvät pirttiin. (rky.fi)
Kalapirtit ovat yksityisten omistuksessa, joten niihin sisälle ei ollut pääsyä.
Rky.fi-sivustolla todettiin, että alueen merkitystä korostaa sen yhä jatkuva, alkuperäistä vastaava käyttö.
Rakennusmateriaalit ovat muuttuneet aikojen saatossa.
Jerisjärven tärkeimmät pyyntikalat olivat aikoinaan siika ja muikku. Kesäpyynnin paras kala oli siika, mutta syksy oli Jerisjärven varsinainen pyyntiaika. (rky.fi)
Verkkojenkuivausteline.
Syksyisin pyyntipaikat jaettiin arpomalla ja apajapaikkaa vaihdettiin päivittäin. Parhaat kalapaikat, kuusi suurta apajaa, olivat kalakentän edustalla. Vastarannalla olivat maamerkit, joiden mukaan pyydykset suunnattíin. (rky.fi)
Polku muuttui viimeisen kalapirtin jälkeen yksityiseksi. Vähän ennen viimeisiä rakennuksia oli puussa viitta Seitakivi/pikkutielle.
Metsäpolku vei tietä kohti.
Seitakivi jäi polun oikealle puolelle.
Liekö kalasoppakattila, joka roikkui puussa keskellä metsää.
Polulta reitti kääntyi vasemmalle Keimiöniementielle.
Lähtöpaikka tuli kohdalle pian mäennyppylän jälkeen. Olipa antoisa ja avartava reissu!
Comments