Näkymiä Pikku-Tankavaaralta tuntureille sekä palanen sotahistoriaa.
Ajankohta: 27.6.2023
Lähtöpaikka: Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11, Tankavaara, Sodankylä.
Reitti: Luontopolku Kuukkeli on yksi Tankavaaran rengasreiteistä. Kuukkeli, Koppelo ja Urpiainen ovat merkitty vastapäivään kuljettaviksi reiteiksi, mutta toisinkaan päin ei ole mahdotonta kulkea. Reittimerkintänä Kuukkelissa olivat oranssit käpymerkit vihreissä puutolpissa.
Sotahistoriapolku puolestaan käsittää ensimmäiset 1,5km Kuukkelin reitistä ollen edestakaisin kuljettava janareitti.
Alkumatka reiteistä oli sorastettua. Sen jälkeen ilmaantui askelten alle juurakoita ja kiviä. Nousu Pikku-Tankavaaralle oli loivahkoa. Loppupuolella Kuukkelin rengasreittiä oli pieni etappi pitkospuita. Lähtöpaikalla oli laavu ja loppupuolella Kuukkelin reittiä kota, nuotiopaikka ja kuivakäymälä.
Kesto: Vajaa 2,5 tuntia + evästauko
Tankavaarassa riittää pysäköintitilaa niin kullanhuuhdontaan tutustuville kuin UK-kansallispuistoon etsiytyville retkeilijöille.
Monumentaalinen kuja saatteli Sompio-talolle ja luontopolkujen lähtöpaikalle.
Sompio-talolla oli tarjolla eläin-, erä- ja taidenäyttely sekä kahvilapalvelut.
Reittien lähtöpaikalla oli valtava kota ja vielä valtavammin istumapaikkoja sen ulkopuolella.
Opastaulussa informoitiin UK-kansallispuiston olemuksesta monikielisesti.
Lähtöportissa Kuukkeli-reitin pituudeksi oli merkittynä vielä 6km, mutta opastaulun kartassa oli päivitetty luontopolun pituudeksi 5km, mikä vastasi aika tarkkaan omankin matkamittarin lukemaa. Oranssilla merkityn Kuukkeli-luontopolun kutistuminen selittyi polun uudistetulla reitillä maastossa.
Luontopolku Kuukkelin merkki oli oranssi väriltään. Sotahistoriapolun merkki oli mustapohjainen.
Kuukkeli-reitin ensimmäiset 1,5km oli samalla sotahistoriapolkua, jonka varrella oli mm. tämä vuonna 2017 valmistunut näköiskorsu. Se oli rakennettu samanlaisilla piirustuksilla kuin Lapin sodan aikaan 1944 tienoilla. Alkuperäisiin maakorsuihin polun varrella voi tutustua vain ulkopuolelta, mutta näköiskorsuun pystyi pistäytymään myös sisälle.
Vanha mänty lie nähnyt monenlaiset vaiheet.
Lyhyin luontopolku, 1km mittainen Urpiainen, erkani vasemmalle muista reiteistä.
Urpiaisen reitti oli sorastettu esteettömäksi. Pidemmillä poluilla oli juurakoita ja kiviä.
Nyt tuli 3km pituisen luontopolku Koppelon aika erkaantua vasemmalle.
Metsäkurjenpolvi.
Taisteluhaudan ylitys.
Kuusi oli kaatua kemahtanut polulle jo hyvän aikaa sitten, koska kiertopolku oli jo selvästi näkyväksi tallautunut.
Reitin varrella oli luonnosta kertovia opastauluja. Sotahistoriaa valottavista tauluista viimeinen oli tykistön tuliasemista kertova.
Tykistön tuliasemia.
Nyt tuli raja vastaan - nimittäin havupuuraja.
Näköalatorni Pikku-Tankavaaran huipulla.
Näkymää tornista tulosuuntaan eli luoteeseen.
Näkymää Nattasten suuntaan. Pehmeään varvikkoon oli oiva istahtaa pitämään juomataukoa.
Pikku-Tankavaaralla oli pieni rakkalämpärekin. Taustalla siinsi Iso-Tankavaara.
Polku alkoi laskeutua pohjoisen suuntaan.
Sinivalkoinen opaste viittilöi uudelle reitille. Uusi polkupohja oli helppokulkuista varpujen vielä peittäessä kivet.
Ruohokanukka viihtyi Pikku-Tankavaaran rinteessä.
Ympäri mennään, yhteen tullaan. Kuukkeli yhdistyi takaisin Koppelo-reittiin.
Pitkospuiden kohdalla samaan reittikimppaan liittyi geologinen polku, jolla on mittaa 7km.
Suolla näkyi kaksi hillankukkaa. Tässä niistä toinen.
Eväspalaset maistuivat nuotiopaikalla. Tulenteko ei ollut metsäpalovaroituksen aikana sallittua. Se ei harmittanut liiemmälti, sillä lähes helteinen sää kuumotti ihan riittävästi.
Loppumatkasta reitti kulki havumetsässä.
Sorastettu polkupohja viesti maastokierroksen olevan umpeutumassa.
Luontopolut putkahtivat metsästä Sompio-talon piha-alueelle. Jotkut aiemmat kulkijat olivat jättäneet matkasauvansa portille - kuvasta ne vasta huomasin!
