Luonnonrauhaa metsien suojaan kätkeytyneen pikkujärven rannalla.
Ajankohta: 20.6.2021
Lähtöpaikka: Pattijoen Metsästysseuran maja, Metsästäjäntie 85, Pattijoki, Raahe.
Reitti: Polku on suurelta osaa matkaa tasainen ja helppo kulkea. Noin 1.5km lisäosa on jonkin verran vaativampaa kuljettavaa juurakkoineen ja kivineen. Pitkoksia on pieni pätkä. Korkeuseroja on vähän. Reitti on merkitty keltaisin maalimerkein. Lisäksi matkan varrella on infokylttejä.
Kesto: Reilu tunti
Pattijoen Metsästysseura vuokraa tilojaan myös ulkopuolisten käyttöön.
Luontopolku alkoi pihan peränurkalta.
Kartan kuvasin opastaulusta reitin lähtöpaikalla.
Suurimmat nousut ja laskut osuivat reitin alkuun ja loppuun reitin koukatessa joenuoman yli.
Reitti oli merkitty keltaisin maalimerkein sekä opasviitoin.
Suopursun kukinta oli runsaimmillaan.
Hiekkapohjainen polku oli helppokulkuista.
Muinaista merenrantakivikkoa.
Suuri osa reitistä kulki kuivassa kangasmetsässä.
Käännyin Riutta + 1.5km -kyltin opastamana oikealle.
Havaintotaulut tarjosivat tietoa alueen luonnosta. Pattasten yläasteen 9.-luokkalaiset olivat tehneet taulut reitille vuonna 2007 - hieno työ!
Noin 1,5km pituisella ns. lisäreitillä maasto oli kivikkoista ja juurakkoista.
Kapea polku kulki ojanreunaa pitkin.
Pari lakankukkaa näin reissulla.
Reitillä oli kuljettu pyöräillenkin.
Riutanjärveä ympäröi avosuo.
Evästaukoa pidin järven kohdalla olevalla levikkeellä. Tulenteko on molemmilla Palokankaan reiteillä kiellettyä, joten nuotiopaikkoja ei matkan varrella ollut.
Järvellä ei ollut muita kuin yksi vesilintu ja minä ja äänekäs lauma hyttysiä.
Matkan varrella oli Hirvestys -otsikkoinen havaintotaulu, jossa kerrottiin passipaikoista. Tovin jouduin vilkuilemaan ympärilleni ennen kuin hoksasin lavan.
Luppoa vai naavaa - nykäisemällä se selviäisi. Otin vain kuvan.
Reitti palasi Palokankaan lyhyemmälle (2.2km) kierrokselle.
Tässäkin kohti on ollut joskus ranta!
Merkitty Palokankaan reitti kääntyi vasemmalle. Suoraan menevä polku jatkui mahdollisesti valtatien suuntaan. Polkuja pitkin pääsee nettitietojen mukaan 8-tielle saakka.
Olkijoen havaintotaulun kohdalta pääsi laskeutumaan rehevän jokimaiseman äärelle.
Linnuille oli rakennettu ahkerasti majapaikkoja.
Kielo, Suomen kansalliskukka.
Viimeisen sillan kohdalla oli vieraskirjalaatikko. Olin raapustanut nimeni vihkoon kuusi päivää aiemmin käytyäni kiertämässä lyhyemmän Palokankaan kierroksen.
Portaat nousivat Metsästysseuran pihan lähettyville. Kylläpä olikin mukava reissu!
Comments