Hietajärvi Enontekiössä on mainio päiväretkikohde (noin 2,5km x 2)
- mari-kaarinahiltun
- Jul 18
- 2 min read
Upea erämaajärvi sopii hyvin vaikkapa päiväretkikohteeksi. Hietajärveltä voi halutessaan jatkaa Pahakurun polkua Hetta-Pallas -vaellusreitille.

Ajankohta: 1.7.2026
Lähtöpaikka: Ounastie 4627, Enontekiö. Lähtöpaikan koordinaatit 68°16.153 P, 024°01.713 I.
Reitti: Polku Ounastien varrelta Hietajärvelle on helppokulkuista ja enimmäkseen hiekkapohjaista. Pitkäjärven kohdalla oleva kosteikko oli pitkostettu. Polku polveili välillä ylös ja alas, mutta maltillisesti - pitkiä tai erityisen jyrkkiä mäkiä ei ollut. Reitti oli merkitty oranssein maalimerkein ja viitoituksin.
Kesto: Noin kaksi tuntia + tauot

Hietajärven reitille oli selvä opastus Ounastieltä noin 500m ennen Ketomellan siltaa. Risteys näytti etelästä päin tultaessa tältä.

Lähtöpaikalla oli tilaa useammallekin autolle. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston opastauluista löytyi retkeilijöitä hyödyttävää tietoa karttoineen.

Hietajärveltä on yhteys Hetta-Pallaksen vaellusreitille. Pahakurun tunturireitti (valkoinen opasviitta) tekee 22km pituisen kierroksen, joka palaa takaisin Ounastien varteen.

Oranssit maalimerkit auttoivat reitillä pysymisessä.

Maasto oli helppokulkuista.

Pitkäjärven rantaan oli tehty hulppean levyiset pitkospuut.

Pikkuruisella Pitkäjärvellä oli lähes tyyntä.

Metsämaisema rauhoittaa.

Luppoa/naavaa näkee harvemmin lehtipuissa, mutta tässä koivussa sitä kasvoi.

Hietajärvelle saapuessa ensimmäisenä tulivat kohdalle kuivakäymälät. Oikealle jatkamalla olisi päässyt Hetta-Pallaksen vaellusreitille.

Vanhan kuivakäymälän arkkitehtuuri poikkesi nykyaikaisista.

Hietajärven rakennuskantaa on uudistettu. Vanha ruokailuryhmä palveli retkeilijöitä edelleen.

Suomessa on Järviwikin mukaan 37 Hietajärveä, jo yksistään Enontekiössä viisi. Monet ovat innostuneet keräämään esimerkiksi kansallispuistoja. Hietajärvissähän voisi olla yksi mahdollinen keräyskohde lisää!

Hietajärven puolikota ja taustalla puuliiteri.

Kodan suojiin mahtuu hyvin väkeä. Meitä osui yhtä aikaa paikalle enimmillään kahdeksan kulkijaa ja tilaa jäi yli silti.

Kota suojasi sadekuuroilta, joita osui reissulle parikin. Aurinko pilkisteli välillä pilvien lomasta.

Kaukaa näytti siltä, että pikkusaareen saattaisi päästä kapeaa hiekkasärkkää pitkin. En lähtenyt tarkistamaan, oliko näin.

Sen sijaan läksin kuljeskelemaan helppokulkuisemman näköistä, kodasta katsoen vasemmanpuolesta rantaa pitkin.

Niemennokan takaa löytyi toinen hienohiekkainen ranta.

Uiminenkin kävi mielessä, mutta koleahko sateiden välinen sää hillitsi ajatuksen toteuttamista. Uimavesikin oli vielä sangen viileää.

Hietajärvi ei ole saanut nimeään perusteetta.

Kotatulen äärellä oli hyvä pitää evästaukoa ja seurata sadekuuron etenemistä.

Paluumatka eteni jo tutuksi tullutta reittiä pitkin.

Vanhat kippuravartiset männyt erottuivat muuten hyvin suoraan kasvaneiden puiden joukosta. Katseltavaa riitti Hietajärvellä ja matkan varrella mennen tullen. Kannatti kyllä käydä!




Comments