top of page
Writer's picturemari-kaarinahiltun

Taskun luontopolku (reilu 500m x 2) Raahen saaristossa

Updated: Jul 14

Taskun saaresta löytyy vierassatama, uimaranta, pooki, kalamaja, taukotupa, kuivakäymälä, nuotiopaikka sekä kirsikkana kakun päällä jatulintarha!


Taskun pooki Raahen saaristossa


 

Ajankohta: 14.6.2024

Lähtöpaikka: Taskun laituri, minne ystävä auliisti kuljetti veneellään. (MeriRaahen venekuljetukset oli ehditty varata loppuun, kun tiedustelin kyytiä.)

Tietoa Taskun saaresta merenkulkijoille:

Sijainti 64°42'30.5"N 24°23'21.2"E

Merikarttasarja: G

Satamanumero: 1870

Reitti: Hiekkarannalta laiturin liepeiltä lähti saaren läpi kulkeva polku, joka oli osin pitkostettu ja osin luonnonpolkua. Korkeuseroja ei ollut mainittavasti lukuun ottamatta pientä penkerettä hiekkarannalta polulle noustessa. Paluu toteutui samaa reittiä. Opastaulussa oli kartta ja polun varrella infotauluja.

Kesto: Noin 45min (poutasäällä tekisi mieli viipyä paljon pitempään)

 

Opastaulun karttaan oli merkitty luontopolun reitti ja muita oleellisia seikkoja.

Taskun luontopolun kartta


Taskun laituri on pitkä! Merisää oli erilainen laiturin eri puolilla.

Taskun laituri Raahen saaristossa


Ranta-alue laiturin tyynemmällä puolella oli hiekan ja kivikon sekoitusta. Liekö aallokko huuhtonut hiekkaa mukanaan.

Taskun hiekkaranta Raahen saaristossa


Uimarannan länsipuolella erottuivat sadekuurot. Viheriöivän Taskunlukon takana häämötti Kallan saari.

Taskun hiekkaranta



Rantapenkereeltä pääsi nousemaan luontopolulle, jonka alkupäässä oli infotaulu.

Taskun luontopolku ja opastaulu


Opastaulusta löytyi tervetulotoivotus Taskuun. Kiitos, kiitos! Kyllä tänne pääsyä oli odotettukin!

Opastaulu Taskun saaressa


Sade oli kastellut pitkokset, joten liukastumisriski kannatti pitää mielessä.

Taskun luontopolku


Pihlajat kukkivat Taskussa kesäkuun puolivälissä.

Pihlajankukka Taskun luontopolun varrella


Taskussa on Suomen pohjoisin tunnettu keltakynsimön luonnonvarainen kasvupaikka, kerrottiin infotaulussa. Erittäin uhanalainen keltakynsimö tuli alun perin Suomen etelärannikolle viikinkien mukana. Mahdollisista keltakynsimöhavainnoista voi ilmoittaa Suomen lajitietokeskukseen esimerkiksi iNaturalist-sovelluksella. Tällä kertaa en havainnut keltakynsimöä - enkä kyllä viikinkejäkään.

Luontotaulu Taskun luontopolun varrella


Merinätkelmä (lat. Lathyrus maritimus) on monivuotinen ruoho, joka viihtyy hiekkaisilla ja kivikkoisilla merenrannoilla - siis Taskussa!

Merinätkelmä Taskun luontopolun varrella


Polku johti vuonna 2008 valmistuneelle taukotuvalle, joka on usein ahkerimmassa käytössä talviaikaan. Silloin Taskuun voi päästä hiihtäen jäätilanteesta riippuen. Taukotuvassa on runsaasti tilaa sekä sisällä että katetulla terassilla.

Taskun päivätuvan terassi


Tuvassa on kotakeittiö ja seinävierillä runsaasti istumapaikkoja.

Taskun päivätupa sisältä


Nuotiopaikalla ei ollut sateisella säällä ruuhkaa niin kuin ei saarella muutenkaan.

Nuotiopaikka Taskun saaressa


Kalamaja ja taustalla pooki. Raahen kalastajainseuran kalapirtti valmistui kalastajien yöpymispaikaksi 1900-luvun alkuvuosina, näin kerrottiin infotaulussa.

Taskun pooki ja kalamaja


Kalamaja sisältä.

Taskun kalamaja sisältä


Tulisijaan oli lisätty tiiliskiviä kaiketi lämpöä varaamaan.

Taskun kalamajan tulisija


Kuivakäymälä sijaitsee puiden suojissa. Taskun maasto on saaren keskiosissa kivikkoista.

Taskun saaren kuivakäymälä


Taskun nykyinen pooki rakennettiin infotaulun mukaan 1853. Pookit olivat purjelaivakaudella tärkeitä merimerkkejä kaupunkeihin johtavien pääväylien varrella. Taskun saaresta ja pookista voit lukea lisää täältä.


Taskun pooki


Mahdollisesti vielä pookiakin vanhempi rakennelma, jatulintarha löytyi pookin liepeiltä. Sitä olin itse asiassa lähtenyt etsimään, koska en ollut aiemmin tiennyt sitä hakea. Vanhimmat jatulintarhat ovat jopa 5000 vuoden ikäisiä ja viimeisimmät aidot 1800-luvulta.


Vaikka arkeologit ovat tutkineet jatulintarhoja pitkin maailmaa, mistään ei tiettävästi ole löytynyt tietoa niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan sijainti rannoilla ja kalastuspaikkojen läheisyydessä. Yksi esitetty teoria on, että jatulintarhojen uskottiin tuottavan kalaonnea. Näin kerrottiin Ylen artikkelissa vuonna 2015.

Jatulintarha ja pooki Taskun saarella


Samaisessa Ylen artikkelissa kerrottiin, että Suomessa on vielä säilyneitä jatulintarhoja Euroopan maista eniten, noin satakunta. Niistä useat kymmenet sijaitsevat Pohjanlahden rannikolla ja Merenkurkussa. Lähes kaikki vielä säilyneet kivikehät löytyvät saarilta.


Jatuli-sanan juuret ovat Perämerellä ja se tarkoittaa alun perin jättiläistä. Esimerkiksi ruotsin kielessä yksi nimi kivikehälle on jättiläisen labyrintti. Varsinkin Pohjoismaissa jatulintarhaan yhdistetään usein myös tytöt ja neidontanssi.



Paluumatkalla oli viivähdettävä saaren idänpuoleisen poukaman äärellä. Se on kaunis huonommallakin säällä.

Taskun saaren poukama


Tasku jatulintarhoineen oli tarjonnut ihmettelemistä kerrakseen, mutta niin tarjosi myös taivaankansi paluumatkan alkaessa.


Recent Posts

See All

Kommentare


Die Kommentarfunktion wurde abgeschaltet.
bottom of page