Mittavalle hiekkarannalle mahtuu monta kesävierasta!
Ajankohta: 10.6.2023
Lähtöpaikka: Tauvon pienvenesatama, Tauvontie 775, Siikajoki.
Reitti: Menomatkalla kuljin ensin hiekkarannan ja metsän rajalla hienossa hiekassa kulkevalla polulla (kartassa harmaanruskean ja vihreän alueen rajalla). Loppumatkan näkötornille ja koko paluumatkan kuljin esteetöntä reittiä. Korkeuserot olivat hyvin pieniä. Matkan varrella oli useampiakin istumapaikkoja, ruokailupaikka sekä leikkikenttä.
Kesto: Reilu puoli tuntia + pysähdykset.
Uimassa en käynyt, vaikka kartasta voisi niinkin päätellä! Vesi oli vetäytynyt melko kauaksi, joten kävelemäänkin pääsi pitkälle.
Tauvossa vieraileville oli tehty suuri pysäköintialue sitten edellisen visiitin. P-alueen perukalta läksi kävelypolku satamaan.
Haminapolulla äänettömästi kuhiseva porukka ei onneksi lyöttäytynyt matkaan.
Kesäkioski ei ollut aamuseitsemältä vielä auki. Kioskin vieressä oli laavupaikka.
Jokunen kalastaja oli aamuvarhaisella liikkeellä, mutta muuten satamassa oli hiljaista.
Tauvon pienvenesatama-kalasatamasta löytyy monenmoisia palveluja. Kalaakin voi ostaa, jos hyvin käy! https://www.visitsiikajoki.fi/nae-ja-koe/luonto/tauvon-pienvenesatama-kalasatama/
Näkötornille vievä polku oli viitoitettu sinivalkoisin opastein.
Esteetön polku näkötornille alkoi uimakoppien välistä. Päätin palata tuota reittiä, mutta kulkea menomatkalla uimarannan kautta.
Uimakoppien kohdalta kulki pitkostettu reitti uimarannalle.
Uimareita ei tällä kertaa näkynyt. Tauvon uimaranta on hyvin loivasti syvenevä ja siksi lapsiperheillekin hyvin sopiva paikka kesäiseen ajanviettoon.
Palasin uimakoppien kohdalle ja jatkoin matkaa leveää hiekkapolkua pitkin.
Matkan varrella oli oiva leikkipaikka.
Tauvossa aiemmin pyörineiden tuulimyllyjen kannat oli maastoutettu kekseliäästi. Kuparinvärisen tuulimyllyn kantaosan viereen oli sijoitettu ruokailuryhmä nuotiopaikkoineen.
Matka jatkui esteettömästi. Valkoisen portin suunnasta tuli uimakopeilta alkanut reitti.
Risteyksestä käännyin vasemmalle. Metsän kohdalta alkoi yksityisalue.
Näkötornin "sydämenä" oli tuulimyllyn kantaosa. Tornin alakerrokseen oli esteetön pääsy.
Tornin ala- ja yläosassa oli hulppeasti tilaa oleilla ja liikuskella. Huomion kiinnittivät poikkeuksellisen loivanousuiset portaat, joita oli kyllä hyvin helppo kivuta.
Näkymää tornista. Kaukaisuudessa erottuivat Raahen tuulimyllyt sekä saarista ainakin Tasku ja Kalla.
Minne lie tämä piipertäjä ollut menossa?
Tämä kasvi viihtyi dyynillä.
Vuoroveden vaikutus on Suomen rannikolla vain muutamia senttimetrejä. Paikallisiin vaihteluihin vaikuttavat pääasiassa tuuli ja ilmanpaine sekä talvella jääolosuhteet. Näin kertoi https://www.ilmatieteenlaitos.fi/teematietoa-vedenkorkeus . Hienoja teoksia vesi joka tapauksessa muotoilee!
Näkötorni.
Paluumatkalla pujahdin portista esteettömälle polulle.
Kevätkesään väriä ja iloa tuottava koivu osaa valitettavasti olla myös aikamoinen riesa.
Esteetön polku kulki kuivalla mäntykankaalla.
Matkan varrella oli penkki ja viihtyisyyttä entisestään lisäävänä elementtinä jäkälämatto.
Uimakoppien jälkeen avautuivat jälleen näkymät satama-alueelle.
Tauvo tarjoaa kyllä monipuolisen kattauksen nähtävää ja aktiviteetteja kaikenikäisille!