Temmesjoen luontopolku Limingassa (1,9km x 2)
Reilu vuosi sitten kunnostettu Temmesjoen luontopolku Limingassa sopii erinomaisesti perheille ja kaikille vaivatonta retkeilyä kaipaaville.

Ajankohta: 23.8.2026
Lähtöpaikka: Temmesjoen venesatama, Penkkatie 36, Liminka.
Reitti: Temmesjoen luontopolku oli janareitti, joka kulki nimensä mukaisesti Temmesjokivarressa. Reitti oli viitoitettu ja suurimmalta osalta matkaa sorastettu. Matkan varrella oli yksi lyhyt mäki, josta on jäljempänä kuva. Lintutornin (oranssi nuoli) lähettyvillä oli pitkospuuetappi. Lähtöpaikalla oli laavu (sininen nuoli) nuotiopaikkoineen ja puolivälissä menoreittiä kota (vihreä nuoli). Kodan lähettyville olisi päässyt myös autolla Kalatien kautta.
Kesto: Noin tunti ja vartti + evästauko.

Penkkatie päättyi Temmesjoen tuntumaan. Patikkareitti alkoi opastaulun oikealta puolelta. Auton pystyi pysäköimään ladon vasemmalle puolelle. Tilaa jäi vielä muillekin kulkuneuvoille.

Opastaulussa kerrottiin, että olin menossa tutustumaan Suomen arvokkaimman kosteikon luontoon. Tekstissä opastettiin pysymään polulla ja noudattamaan retkietikettiä. Keväällä lintutornista voisi nähdä hanhien yöpymislennon tai kaulushaikaroita tai kuulla jänkäkurppien klopottelua. Sukeltavia vesilintuja voisi tarkkailla keväästä syksyyn saakka. Maankohoamisen kerrottiin etenevän alueella noin 0.8cm vuodessa. Tällä yksittäisellä reissulla en siis kohoamista huomaisi.

Rannan likeisyydessä oli uudenkarhean oloinen laavu nuotiopaikkoineen.

Nuotiopaikalle oli esteetön pääsy. Joki vaikutti SUP-retkeilijän silmiin oikein houkuttelevalta tässä kohtaa.

Luontopolulle oli suurempien kulkuvekottimien pääsy estetty. En tullut tarkemmin katsoneeksi kivien väliä, mutta karkea arvioni on, että niiden välistä pääsisi pujottelemaan esimerkiksi lastenrattailla tai pyörätuolilla.

Polun varrella oli luontotauluja, joissa esiteltiin mm. lintuja ja muita lentäviä olentoja eli tässä tapauksessa perhosia.

Alkumatkasta oli yksi ojanylitys uudehkoa siltaa pitkin.

Pihlaja tuotti syksyllä 2026 ainakin omasta mielestäni ilmiömäisen suuren sadon.

Polku jatkui jonkin matkaa rantaruovikon ja metsän rajamaastossa.

Saavuin risteykseen, josta jatkoin suorinta tietä eteenpäin - sorastettu polku vaihtui siis tieksi. Lähes samaan risteykseen saapuva Kalatie -niminen tie jäi kuvan ulkopuolelle oikealle. Kuvan teiden väliin jäi mökkikylä.

Reitin varrella olevan kodan tulisijassa oli tulet valmiina. Ruokailuryhmä kodan lähettyvillä palveli kyseisenä päivänä talkoolaisten taukopaikkana. Talkooporukka siisti tienvieriä ja aluetta muutenkin. Hatunnosto siitä.

Kodassa oli hyvin lämmintä tulen loimottaessa iloisesti. En malttanut jäädä istuskelemaan vielä tähän vaan jatkoin matkaani lintutornille.

Reitti oli sorastettuna hyvin helppokulkuista.

Tunnelma tiheni rantaruovikossa.

Sorastettu polku vaihtui pitkospuiksi ennen lintutornille saapumista. Pitkospuita ja muuta reittiä oli kunnostettu vuonna 2025, joten retkeilyolosuhteet olivat mitä mainioimmat.

Temmesjokisuun lintutorni on Pohjois-Pohjanmaan lintutornioppaan mukaan rakennettu vuonna 1984. Se on yksitasoinen ja 9,3 metriä korkea. Torniin mahtuu kerrallaan 3–4 henkeä.

Lintutornin kaidelautoja oli uudistettu. Sen sijaan tornin ainoa istuin näytti sen verran arveluttavalta, etten edes yrittänyt istua siinä. Istahdin suosiolla rappusten yläpäähän evästauolle. Toki silloin joutui katselemaan ympäristöä vähän niin kuin karsinasta, mutta se ei paljoa haitannut.

Temmesjokisuulla oli joitakin ihmisiä puuhastelemassa, liekkö vaikka huoltaneet veneitään. Merelle avautuva näkymä oli kerrassaan rauhoittava. Tyyni sää houkutteli viipymään tornissa vielä eväiden loputtuakin.

Lintuja en onnistunut näkemään. Syysmuutot olivat kaiketi vielä edessä päin.

Sen sijaan pikkuruisia sisiliskoja oli tornin tuntumassa pitkospuilla enemmän kuin olin missään aiemmin nähnyt. En tiedä, oliko liskoilla jokin teemakokoontuminen menossa vai asuiko niitä näillä seuduin paljon muutenkin.

Paluumatkalla erottui menosuuntaa selvemmin mäki, josta oli kunnan uutisartikkelissa erikseen kerrottu. Uutiskirjoituksen mukaan mäen pituuskaltevuus ylittää 8 prosenttia.

Kaislikko ei paljoakaan suhissut tällä reissulla.

Aurinko alkoi loppumatkasta pilkistellä koivujen lehvistön läpi. Temmesjoen luontopolku osoittautui oikein kivaksi ja helppokulkuiseksi retkikohteeksi muillekin kuin lintujen tarkkailuun omistautuneille.




Comments