Oiva kohde leppoisaan kesäpäivän viettoon upeissa tunturijärvimaisemissa. Talvisin samalla järvellä voi pilkkiä rautua.

Ajankohta: 3.7.2021
Lähtöpaikka: Inarijärventie 3261:n kohdalta on noin 2.5km ajomatka Tuulispään P-paikalle, mistä lähtee merkitty polku Tuulijärvelle.
Reitti: Tuulijärven reitti on janareitti. Polku on suht helppokulkuista, harvakseltaan kivikkoista. Reitti nousee loivasti Tuulispäiden rinteeseen ja laskee niin ikään loivasti Tuulijärvelle. Reittimerkkeinä punaiset korpiristit.
Kesto: 1-1.5h.
Tuulijärvelle on opastus Inarijärventien (4-tie) varresta. Soratie eteni tuntuvan jyrkästi lähelle Tuulispäiden huippua, missä on masto. P-paikalla oli muutama auto ja sittenkin vielä runsaasti parkkitilaa jäljellä.

Patikoitava osuus Tuulijärvelle kulkee osin korkeuskäyrien mukaisesti, joten tasaistakin taivalta osui matkalle. (Kartta on kuvattu Tuulijärven rannassa olevasta opastaulusta, joten punainen tässä olet -pampula on järvellä.)

Reitiltä on kesäaikaan melko vaikea eksyä ainakaan vahingossa. Risteäviä reittejä ei matkan varrella ollut.

Muutama maariankämmekkä väritti muutoin vihreää polunvartta.

Kosteikkopaikoissa oli useita kiertopolkuja, mistä valita.

Suopursu viihtyi kosteikon tietämillä.

Tuulijärvi on suosittu retkikohde myös talvisin. Silloin reittimerkeille on kovastikin tarvetta.

Ja sielläpä se siintää - Tuulijärvi!

Rannan läheisyydestä löytyvät laavun tilalle rakennettu maisemakota sekä puuliiteri ja kuivakäymälä.

Uudenkarhea maisemakota.

Pitkän pöydän ääreen mahtuu suurempikin seurue. Heinäkuussa 2021 koronaohjeet rajasivat samanaikaisten vierailijoiden määrän neljään henkilöön.

Sydänkesällä ei ollut tarvetta lämmitykseen, mutta talvipakkasilla on toinen tilanne.

Pian kuvan ottamisen jälkeen nuotiopaikka pääsi palvelemaan paria lapsiperhettä.

Tuulijärvi on tunnettu rautujärvi. Kalaonni suosi ainakin kouluikäistä poikaa, joka nosti järvestä jos ei vonkaleen niin kuitenkin sinttiä suuremman kalan.

Järven vesi on kirkasta ja pohja kivikkoinen.

Muutama lakansuppu oli kehittymässä mehukkaaksi marjaksi.
Eväitä syödessä riitti iniseviä seuralaisia kiusaksi asti. No, eväidensä ääreenhän ne nekin vain yrittivät etsiytyä. Hyttyskarkote tuli joka tapauksessa kipeään tarpeeseen.

Pari kesää aiemmin oli löytynyt rantaviivaa seurailemalla pikkuriikkinen hiekkapohjainen läntti, jonka kohdalta oli kätevä pulahtaa uimaan. Silloin lämpötila oli reilusti hellelukemissa - nyt lämmintä oli helpommat +22 astetta. Maisemakodan saattoi hienoisesti erottaa muusta ympäristöstä.

Vaivaiskoivut koristivat rantamaisemaa ja polun vartta.

Paahtava aurinko oli kuivannut reitin varrella olevan lammikon jo liki olemattomiin.

Takaisin päin patikoidessa pilkistivät puiden välistä Inarijärven upeat maisemat. Vielä avarammat näkymät avautuivat ajomatkalla Tuulispään rinteeltä Inarijärventielle.

Comments