Lintuja, koivukujia ja avaria maisemia entisellä turvesuolla.
Ajankohta: 13.6.2021
Lähtöpaikka: Vihannintie 366, Paavola, Siikajoki.
Reitti: Noin 4.1km pituinen rengasreitti. Korkeuseroja ei ole lukuun ottamatta rakennettuja penkereitä. Opasteina viitat, siniset maalimerkit ja sinipäiset tolpat.
Kesto: Noin 1,5h.
Ihmisen rakentamaa: Lähtöpaikalla opastaulu karttoineen sekä ruokailupaikka. Matkan varrella laavu, nuotiopaikka, puuliiteri, kuivakäymälä, näköalatorni, penkkejä, laitureita ja pitkospuita.
Hangasnevan luontopolun P-paikalle käännytään Paavolan ja Vihannin väliseltä tieltä nro 86. Luontopolun viitta oli sen verran pikkuruinen, että ajaa hujautin ensin ohi. (Näkymä on Paavolan suunnasta.)
Jätin auton risteyksen lähellä hiekkatien varressa olevalle levikkeelle ja jatkoin matkaa kävellen. Ennen pitkää selvisi, että autolla olisi voinut ajaa polun lähtöpaikalle asti. Parkkitilaa on runsaasti.
Lähtöpaikalla on opastaulu ja pöytä-penkkiryhmä.
Polku on tehty entiselle turvesuolle. Kutan opastaulun kartasta näkyy, reitillä on useita pitkiä suoria etappeja.
Luontopolun voi kiertää kummin päin vain. Valitsin reitin kulkemisen myötäpäivään eli jatkoin edelleen tietä pitkin.
Sinipäinen, heijastimella varustettu merkkitolppa opasti kääntymään oikealle.
Läksin reissulle sateen jälkeen. Jo alkumatkasta kävi selväksi, että kumisaappaat olisivat olleet parhaat jalkineet märässä heinikossa.
Entistä turvesuota voi kulkea myös vettä pitkin. Matkan varrella näkyi muutamia soutuveneitä rannalle vedettynä.
Koivukujia oli reitillä useita. Turve oli joustava pohja tallustella.
Telkkäperhe.
Tupasvilla vaikutti viihtyvän turvemaassa.
Istumapaikkoja löytyi monesta kohtaa.
Luontopolku nousi välillä penkereelle, jonka toisella puolella oli koskematonta suota.
Suopursuja näkyi silmänkantamattomiin.
Lakankukkia osui näköpiiriin sen sijaan vain yksi.
Polku kulki puunlastauspaikan ohi.
Laavuun mahtuu hyvin vaikka yöpymäänkin. Tässä oli hyvä pitää evästaukoa.
Tämä wc ei ole puucee.
Laavulta pääsi rantaan pitkospuita pitkin.
Retkeilijöitä neuvotaan olemaan varovaisia, koska osa kanavista on syviä.
Matka jatkui laavulta pitkospuita, joita on reitillä kaikkiaan noin 400m.
Luontopolun rakennelmat ovat paavolalaisten talkoilla tekemiä, kertoo Visit Raahen nettisivusto. Hyvin on huomioitu kulkijat ja katselijat!
Heinätuppaita.
Liekö tämä lintu liro (ällällä). Ylen nettisivulla sanotaan, että liro on soiden taukoamaton varoittelija. En olisi erottanut lintua maastosta lainkaan, jos se ei olisi äännellyt niin touhukkaasti.
Ihmisbongaaja oli osannut valita otollisen paikan havaintojen tekemiselle.
Mielikuvitus oli lähteä laukkaamaan tässä kohtaa. Jos Paavolassa olisi krokotiileja, niin näillä tienoin ne varmaan lymyilisivät.
Istuinpaikat oli suunniteltu sijaintiin sopiviksi. Näköalatasanteen kumpu häämöttää metsänrajassa.
Näköalatasanne.
Jos alkumatkasta oli koivukujaa, niin loppumatkasta sitä oli vielä enemmän.
Näin kaukaa jotakin vaaleaa vilahtavan polulta sivuun. Se oli jompikumpi näistä joutsenvanhemmista, joka saatteli perhettään ruohikon suojiin.
Tämä kaunis näkymä odotti aivan reitin loppupäässä. Se oli niin sanotusti piste iin päälle.
Comments