Liminkajärven reitti Nikulan kämpälle Pyhäjoella (2,3km x 2)

Helppokulkuinen reitti Nikulan kämpälle Pyhäjoella.

---

Ajankohta: 3.4.2026

Lähtöpaikka: Keskikylän kylätalo, Rajalankuja 15, Pyhäjoki. Lähtöpaikan koordinaatit löytyvät jutun 112Suomi-kuvasta.

Reitti: Nikulan kämpälle vievä reitti oli helppokulkuinen janareitti (2,3km suuntaansa), joka alkoi Keskikylän kylätalolta (entinen Keskikylän koulu). Tämän ja muidenkin Pyhäjoen ulkoilureittien kartat löytyivät pihan laidalta. Reitti oli hyvin merkitty (värimerkintä punainen) ja se kulki lähestulkoon tasaisessa maastossa metsäteitä pitkin.

Kesto: Noin tunti ja vartti + tauko.

---

Nikulan kämpän reitin lähtöpaikalle oli helppo osata, kun laittoi navigaattoriin osoitteeksi Rajalankujan. Vihannintieltä kääntyvässä risteyksessä luki "Rajalankuja" ja "Keskikylän koulu".

Keskikylän entinen koulu palvelee nykyään kylätalona. Keskikylä on yksi Liminkajoen yläosan kylistä, jotka kuuluvat Liminkakylään. Lisätietoa Liminkakylästä löydät täältä.

Kylätalon pihan laidalta löytyivät Pyhäjoen ulkoilureittien kartat.

Nikulan kämpän reitille löytyi oma kuvauksensa.

Lähtöpaikan koordinaatit.

Kuva 112Suomi-sovelluksesta.

Reittiviitta oli varustettu heijastimin. Taivallus alkoi patikoinnilla takaisin Vihannintien varteen.

Vihannintien ylityksen jälkeen matka jatkui Vääräläntielle.

Vääräläntietä ei tarvinnut kulkea pitkästi, kun viitta (erottuu luonnossa paremmin kuin kuvassa) opasti kääntymään vasemmalle. Nyt hoksasin, että tässä risteyksessä olin hortoillut pari vuotta sitten! Etsin jo silloin reittiä Nikulan kämpälle, mutta en arvannut jatkaa tästä eteenpäin, kun tie näytti menevän asuintalon pihaan. Niin se näytti nytkin tekevän, mutta loppujen lopuksi polku kiersi talon pihan oikealta puolelta.

Kevään merkkejä!

Reitti ylitti Liminkaojan.

Vesi virtaili vauhdikkaasti Liminkajärven suuntaan.

Metsätietä oli helppo taivaltaa.

Jokunen lätäkkö oli vielä jäässä.

Reitti kääntyi vasemmalle pian tämän merkkitolpan jälkeen.

Tiellä oleva portti oli auki. En tiedä, kuka portin avaamisia ja sulkemisia hallinnoi.

Metsätyömaan lähelle oli tehty kääntymistä helpottava silmukka.

Tien oli ylittänyt hirvi. Olin kuulevinani eläimen menosuunnassa metsässä rapsahtelua. Saattoi olla mielikuvitustakin.

No eipä ihme, jos hirvet liikuskelevat alueella - metsän laitaan oli tuotu nuolukivi! Se oli sijoitettu aika korkealle. Se puhuisi sen puolesta, että tällä kivellä eivät todennäköisesti asioi esimerkiksi vuohet eivätkä porsaat. Luin nimittäin netistä, että nuolu-/suolakiviä suositellaan niin edellä mainituille lajeille kuin myös nautakarjalle, hevosille ja poroille.

Saavuin Nikulan kämpän pihapiiriin. Rakennuksista vasemman reunimmainen oli kuivakäymälä, seuraavana sauna, kolmantena (taka-alalla) itse kämppä ja neljäntenä ilmeisestikin puuliiterit (en kurkistanut sisälle). Kämppää voi vuokrata. Pyhäjoen kunnan pöytäkirja (14.3.2024/3.2.2025) kertoi, että vesijohtoa ei ole, vettä toimitetaan Keskikylän koululta, ja että kämpässä on kerrossängyt ja takka. Tietä ei välttämättä aurata talvisin. Em. tiedot ja vuokrausohjeet löytyivät täältä.

Kämppä sijaitsi Liminkajärven rannan tuntumassa. Järvi oli vielä kevyesti jäässä.

Liminkajärvi on Liminkakylän esittelytekstin mukaan matala ja lähes umpeenkasvanut, mutta sitä on kunnostettu ruoppaamalla järvelle 1,2 km pituudelta avoimia vesialueita alueen runsaslajiselle linnustolle. 

Nikulan kämpän kuivakäymälä oli kyllä poikkeuksellisen hyvin varusteltu räsymattoa ja muita tykötarpeita myöten. Tuulimyllyn siivet pysyivät tuulettomalla säällä liikkumattomina.

Nuotionpaikan ympärillä oli istuinsijat puolelle tusinalle tulistelijalle.

Repussani oli varalta pari omaa klapia mukana, joten päätin tehdä pikkutulet. Samalla tuli polteltua vajaasti palaneet puut nuotiopaikan pohjalta. Mikäpä oli istuskellessa ja ihmetellessä liekkien loimuamista ja aikaista kevään tuloa.

Paluureitti oli tulomatkalta tuttu. Ketään en kohdannut reissulla. Luulenpa, että kesän tullen kulkijoita voi ilmaantua niin tälle kuin muille Pyhäjoen retkeilyreiteille.