Oravajärven luontopolku Raahessa (1km)

Oravajärven luontopolku Raahessa kiertää pienen järven ympäri. Jäättömään aikaan voi myös pulahtaa uimaan hiekkarannalta.

---

Ajankohta: 5.4.2026

Lähtöpaikka: Kukkulatie 7 (Raahen kaupungin ilmoittama osoite), Raahe.

Reitti: Oravajärven luontopolku on noin 1km pituinen rengasreitti, joka kulkee likimain tasaisessa maastossa. Osa reitistä on pitkostettu ja osa luonnontilaista polkua. Pitkokset olivat oman reissuni aikaan paikoin huonokuntoiset. Reitin varrella oli keväällä menossa raivaustöitä. Erillisiä reittimerkintöjä ei ollut. Reitiltä on silti hyvin vaikea eksyä, jos pitää Oravajärven näköpiirissä. Uimarannalla on nuotiopaikka ruokailuryhmineen.

Kesto: Puolisen tuntia.

---

Oravajärven uimaranta Kukkulatien varressa oli selvästi viitoitettu.

Lähtöpaikalla oli pieni pysäköintialue. Järvi oli yhä jäässä, joten P-alueella ei ollut ainakaan vielä ruuhkaa.

Uimarannan uimakopit, kuivakäymälä ja nuotiopaikka.

Läksin kiertämään järveä ensin vastapäivään. Pitkospuut alkoivat heti uimarannan tuntumasta.

Reitti kulki suurimmaksi osaksi avoimessa maastossa, joten järvelle oli hyvät näkymät.

Rantapuustoa näytti tässä kohtaa vastikään kaadetun.

Käännyin takaisin tämän sillan kohdalla. En silloin vielä ollut varma, pääsisikö edessä näkyvää polkua pitkin kiertämään järven ympäri vai veisikö se jonnekin muualle.

Keväänvihreääkin pilkotti sillan tuntumassa.

Järvellä vietti lepohetkeä joutsenpari. Lienevätkö olleet ohikulkumatkalla vai Raaheen asettumassa?

Palasin uimarannalle ja kokeilin lähteä kiertämään järveä myötäpäivään.

Reitti alkoi pitkostettuna tähänkin suuntaan.

Enpä ollut ikinä nähnyt näin valtavasti osmankäämejä yhdellä kertaa! Leveäosmankäämillä (Typha latifolia) on LuontoPortin mukaan ollut runsaasti erilaisia käyttömuotoja: nuoria versoja ja kukintoja on syöty vihanneksina, juurakkoa on jauhettu jauhojen jatkeeksi tai keitetty siirapiksi, siemenistä on puristettu öljyä, hedelmysten pehmeitä haituvia on käytetty eristeenä ja tyynyntäytteenä, lehdistä ja varsista on saatu kuitua ja versot ovat olleet oivaa karjanrehua. Uudempaa perua on ollut kukintojen koristekäyttö maljakoissa.

Sitten alkoi kierroksen metsäpolkuosuus. Ojien ylitykset onnistuivat pikkusiltoja pitkin.

Uimarannan vastarannalta poikkesi pistopolku järven rantaan. Sille osuudelle ei toivottu koiria, jotka saattaisivat kaiketi häiritä järvellä tai sen rannoilla oleilevia lintuja.

Pitkospuut veivät rantakaislikon tuntumaan.

Rantakoivikosta löytyi penkki. Pitihän sillä istua tovi.

Penkiltä pystyikin seuraamaan joutsenten puuhia. Suomen kansallislintu laulujoutsen (Cygnus cygnus) on kunnioitusta herättävän kokoinen lintu. LuontoPortin mukaan sen pituus on 1,4-1,6 metriä, siipien kärkiväli 2,2-2,4 metriä ja paino 6,5-11,5 kilogrammaa. Laulujoutsen munii huhti-toukokuussa 4-6 munaa, joita naaras hautoo 35-42 vuorokautta.

Jonkun linnun siipien lepatus oli päättynyt lopullisesti.

Kierroksen rönttöisin kohta oli tässä, mutta sekin oli kuljettavissa kuivin jaloin.

Oravajärvi tarjonnee lintubongareille seurattavaa pitkin kevättä ja kesää.

Saavuin sillalle, jolta olin kääntynyt aiemmin takaisin. Nyt jatkoin reissua siis jo kerran kulkemiani pitkoksia pitkin.

Pitkospuilla kulkeminen on kyllä aina mieluista, joten tämän osuuden kulkeminen kolmanteen kertaan ei tuntunut yhtään pahalta.

Kierroksen päätteeksi pidin pienen juomatauon uudenkarhealla penkillä istuskellen. Istumapaikkoja riittää kesäsesonkinakin aika monelle!

Makkarakeppienkin määrä viesti siitä, että Oravajärvi on mitä ilmeisimmin suosittu ajanviettopaikka. Enpä ihmettele!

Oravajärven uimarantaan ja muihin Raahen uimarantoihin voit tutustua blogikirjoituksessani täällä.