Ruskamaisemia sekä katkelma Suomen sotahistoriasta Kuusamojärven ja Vanttajajärven välisellä kannaksella.
Ajankohta: 26.9.2023
Lähtöpaikka: P-alue Kuusamojärven rannassa Lämsänkyläntien varressa. Kuusamon keskustasta lähtiessä kuljetaan noin 6 km Kajaanintietä (tie nro 5) etelään, josta vasemmalle Lämsänkyläntietä noin 6 km. Kohteessa on selvät tienvarsiopasteet.
Reitti: Linnoitusreitillä oli sekä rengas- että janareittiosuuksia. Polku kulki enimmäkseen tasaisessa maastossa ollen suurimmaksi osaksi sorastettuna helppokulkuista. Luonnontilaista metsäpolkua oli pienissä pätkissä. Reitin ainoassa vähän jyrkemmässä rinteessä oli lyhyet portaat. Reitti oli hyvin merkitty opasviitoin ja sinivalkoisin maalimerkein puissa. Matkan varrella oli myös karttoja ja kohdeopasteita, joiden avulla oli mahdollista perehtyä Vanttajankannaksen sodanaikaiseen historiaan. Reitin varrella oli useita istumapaikkoja, ruokailupaikka Vanttajajärven rannassa sekä kaksi kuivakäymälää.
Kesto: Noin 1,5 tuntia
Salpalinjan Vanttajankannaksen opastaulu sijaitsi P-alueella Kuusamojärven puolella Lämsänkyläntietä eli Kuusamosta tullessa vasemmalla. Samalta puolelta tietä löytyivät Lahtelan kota ja tulipaikka.
Linnoitusreitti oli merkitty opastaulun karttaan sinisellä pisteviivalla.
Reitin alkuun pääsin ylittämällä Lämsänkyläntien.
Salpalinjaa alettiin rakentaa Vanttajankannakselle keväällä 1940.
Kohdetauluissa selostettiin sotavuosien tapahtumia suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
Entisöidyistä taisteluhaudoista osa oli nyt kulkukiellossa puristumisvaaran takia.
Entisen kenttäradan tienoilta reitti kaartui kulkemaan osapuilleen etelään.
Luonnontilaista polkua oli pieninä etappeina.
Linnoitusreitti kulki suoalueiden läpi.
Opasteet reitillä olivat hyvät. Karttojakin oli useassa kohtaa.
Ruska sävytti syksyistä suomaisemaa.
Matkan varrella oli kaksi silmukkamaista osuutta, joista ensimmäinen opastettiin kulkemaan myötäpäivään.
Pikkusilloilla ja portailla oli liukuesteenä metalliverkkoa. Hyvin toimi.
Ilman suhteellinen kosteus on prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä. Suhteellisesta kosteudesta ei voi päätellä, että sataako vai ei ( https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmankosteus ). Mikä lie ollut ilman suhteellinen kosteus, mutta pisaroista päättelin, että sataa.
Suo hehkui ruskan sävyissä.
Reitin toinen silmukkaosuus oli opastettu vastapäivään kuljettavaksi. Tämän etapin varrella sijaitsivat mm. betoniaseman jäänteet.
Kuivakäymälä sijaitsi loivassa rinteessä lähellä Vanttajajärveä.
Aivan rannan tuntumassa olisi ollut mahdollisuus evästellä pöydän ääressä, mutta tihkusadekeli ei houkutellut istuskeluun. Patikointiin sää oli aivan kelvokas.
Betonirakenteinen sauna oli säilyttänyt ulkomuotonsa. Sisälle en käynyt kurkistamassa.
Saunan nurkalta alkoi reitin ainoa merkittävämpi nousu, jonka yläpäässä oli lyhyet portaat.
Vanttajajärvi.
Puolukan kypsyys oli hyvin kohdillaan.
Portaiden jälkeen oikealla oli sijainnut konekiväärikorsu.
Sadepisarat helmeilivät juolukanlehdillä.
Vanttajajärven rannan kautta kiertänyt rengasreittiosuus päättyi. Käännyin oikealle eli paluusuuntaan.
Polun vierustoilla oli kiitettävästi istumapaikkoja.
Suon värikylläisyyttä.
Matkan varrella oli kaksi kuivakäymälää, joista kummankin läheisyydessä oli myös istumapaikkoja.
Polku kaartui takaisin lähtöpaikkaan. Liekö sadesää vaikuttanut siihen, että reissulla ei näkynyt ketään muita kulkijoita.
Kuusamon kaupunki oli kohdetta entisöidessään huomioinut hienosti niin historiasta kiinnostuneet kuin retkeilyajatuksella liikkeellä olevat.