Rauhallisesti mutkitellen Kesänkijärvestä Äkäslompoloon virtaileva joki, josta majavakin tykkää.
Ajankohta: 11.7.2021
Lähtöpaikka: Sannanrannantie, Äkäslompolo, Kolari
Matka: 4.1km
Kesto: 2h
Äkäslompolossa pääsee kätevästi vesille Jounin Kauppakeskuksen takana olevasta rannasta. Jonkin matkan päässä rantaviivasta on satunnaisia kiviä, joihin laudan peräsin voi matalan veden aikaan ylettää - kokeiltu on joskus sekin. Vaan mikäs oli myllähtää auringon lämmittämään veteen.
Ilman lämpötila oli tällä kertaa +18 astetta, sää pilvinen ja tuulta noin 4m/s. Kesänkijoki oli sopivasti tuulelta suojassa.
Löysin jokisuun edellisenä kesänä, kun hoksasin seurata, mistä kohtaa kanoottimelojat katosivat rantatiheikköön. Sittemmin jokisuun lähellä oleva linnunpönttö on auttanut suunnistamisessa. (Pönttö erottuu, jos kuvaa suurentaa).
Vesi virtailee Kesänkijoessa niin verkkaisesti, että meloa voi helposti kumpaan suuntaan tahansa. Hyttyset liittyivät matkaseuraksi alta aikayksikön.
Ensimmäinen alitettava silta oli Äkäshotellin takaa lähtevän retkeily- ja hiihtoreitin silta.
Kesänkijoentien jatkeena oleva kevyen liikenteen silta oli helpompi kiertää kuin alittaa.
Kiertotietä näytti käyttäneen moni muukin.
Vesi oli matalalla ja vesikasvit rehottivat tehden etenemisestä paikoin hyvinkin hidasta.
Nililahentien alitin oikeanpuoleisen siltarummun kautta. Kaipa tuo olisi toiminut vasenkin kaista.
Siltarummun sisällä ei mahtunut melomaan, mutta eteen päin pääsi katosta vauhtia tuuppien. Edellisenä kesänä vettä oli enemmän, mutta rummusta pääsi silloinkin läpi.
Tämä silta oli helppo alittaa.
Valkoista kukkaa kasvoi suurina lauttoina. Lajioppaiden perusteella kyseessä saattoi olla jokin sätkin, ehkäpä ojasätkin. Sätkimet viihtyvät puhtaissa vesissä, joten tässähän oli ilonaihetta kerrassaan!
Kellostapulin huippu ilmestyi näköpiiriin jyrkän jokimutkan jälkeen. Mutkassa oli oikein mukavan näköistä hiekkapohjaa, jota piti kyllä vahtia veden syvyyden vaihdellessa tämän tästä.
Joen viereisellä suoalueella risteää talvisin hiihtoreittejä.
Kesänki näkyy! Mukava oli kyllä ihastella lähimaisemiakin.
Tämän pikkusillan alta mahtui nyt menemään helpommin kuin edellisenä kesänä, jolloin vesi oli tuntuvasti korkeammalla.
Majava oli ahertanut jokivarressa.
Joki kiemurteli ruohikkoisessa maisemassa.
Viimeinen silta ennen Kesänkijärveä piti kiertää kala-aidan takia.
Nousupaikka oli erikseen merkitty ja siistissä kunnossa.
Sillan toisella puolella odotti erilainen näkymä. Reissun ainoat vastaantulijat osuivat samaan aikaan samalle kohtaa. Ei mennyt mutapainiksi kuitenkaan, vaikka jäljistä voisi niinkin päätellä.
Kesänkijärvellä lähellä jokisuuta kelluivat puiset puomit. Niiden välistä mahtui lipumaan järven puolelle. Kesänkitunturi näkyi suoraan edessä ja veneranta vasemmalla.
Olin suunnitellut melovani joen edestakaisin, mutta turhan matalaksi laskeneen veden ja kasvikunnan vastuksien takia yksi suunta riitti tällä kertaa.
Kesänkijärven venerantaan oli helppo saapua. Nestettä oli kulunut jo matkalla, mutta laiturilla oli hyvä hörppiä lisää maisemia katsellessa.
Autolla pääsee rantaan asti. Parkkialue on patikkareittien lähtöpaikalla.
Kesänkijärvellä voi soudella ja kalastaa omalla tai vuokraveneellä. Melojille on laituri sekä venerannassa että Kesänginkeitaalla. Kesällä järven pääsee kiertämään polkua pitkin. Jos haluaa enempi haastetta, voi kivuta Pirunkurulle. Ja mikäpä estää pulahtamasta uimaan!
Commentaires