SUP-melontaa Pulmankijärvellä (noin 2km)
- mari-kaarinahiltun
- 2 days ago
- 2 min read
Pieni tutustumisretki pohjoiseen rajajärveen Suomen ja Norjan rajalla.
Ajankohta: 9.7.2026
Lähtöpaikka: Pulmankijärventie, Utsjoki. Lähtöpaikan koordinaatit 69°59.009 P, 027°58.777 I.
Reitti: Meloin rantaa seuraillen pohjoiseen noin kilometrin ja samaa reittiä takaisin. Kiviä tai muita vedenalaisia esteitä ei osunut kohdalle. Pikkujoen laskukohdalla oli jonkin verran pyörteistä virtausta.
Kesto: Puolisen tuntia.
Ajatus SUP-reissusta Pulmankijärvelle oli kytenyt mielessä pitkään, mutta toteuttamishetki pääsi yllättämään. Tyyntä keliä oli sääkarttojen mukaan tiedossa vain ilta- tai aamuyöstä, mutta nyt tyyni hetki ilmaantui keskelle päivää. Sää oli pian huononemassa, joten tiesin retken jäävän vain pieneksi maistiaiseksi. Mahdollisuus kannatti silti käyttää!
Pulmankijärvellä on yksi pitkä hiekkaranta, jolle on helppo poiketa Pulmankijärventieltä. Tosin nyt paikka jäi ensi alkuun huomaamatta ja tuli vahingossa ajettua hukkareissu järven eteläpäähän saakka. Siinä tuhraantui aikaa melomiselta, mutta tulipa toisaalta mahdollisuus ihastella järveä koko sen pituudelta.
Vesille oli helppo päästä. Pulmankijärven pinta-ala on 12,17km², josta 2,93km² on Norjan puolella. Se on Norjan ja Suomen suurin rajajärvi, mutta ei pohjoisin. Pulmankijärven veden korkeus vaihtelee voimakkaasti, jopa neljä metriä! Suurin syvyys on 35m ja keskisyvyys 19m. Järven vedenpinta on keskimäärin vain 12,6m merenpinnan yläpuolella, joten syvin kohta on merenpinnan alapuolella. Pulmankijärvi onkin aiemmin ollut Jäämeren vuono. Aikamoista. Muun muassa tällaisia tietoja löytyi sivustolta järviwiki.fi .
Suuntasin hiekkarantaa pohjoiseen. Muita kulkijoita ei järvellä näkynyt. Ranta kaartui muutaman sadan metrin jälkeen vasemmalle. Mutkan takana oli kaksi mökkipaikkaa ja veneitä rannassa. Jatkoin niin pitkälle kuin hiekkarantaa riitti ja siitä vielä jonkin matkaa pusikkoista rantaa myötäillen.
Luonnonrauha oli puhuttelevaa. Pulmankijärventiellä oli liikennettä vain harvakseltaan, joten sieltäkään ei kantautunut ääniä.
Videon kuvasin paluumatkalla vähän ennen hiekkarantaosuuden alkamista.
Oikealle jäi pieni joki, joka tuotti hentoja pyörteitä järveen laskiessaan.
Pohjoistuuli alkoi keikutella melojaa loppumatkasta. Ei satanut, joten rannan hienoihin maisemiin oli mahdollista jäädä istuskelemaan laudan kuivumista odotellessa. Reissu oli hyvä kokemus, vaikka se lyhyeksi jäikin.
Comments