Upeita pakkaspäivän tykkymaisemia lähellä Äkäslompolon kylää.
Ajankohta: 13.2.2024
Lähtöpaikka: Ylläksentie, 95970 Äkäslompolo
Reitti: Kuertunturin laen kautta kiertävä lumikenkäreitti oli kaikkiaan 7km mittainen, mutta ilmeisesti huippunäkymistä häkeltyneenä erehdyin loppumatkasta väärälle polulle ja päädyin Kuerhostelille (Kievarintie 5) sen sijaan, että olisin saapunut lähemmäksi Äkäslompolon kylää. Reissu jäi siis pari kilometriä suunniteltua lyhyemmäksi. Suurin osa matkasta oli loivaa nousua, laskuosuus oli vähän jyrkempää. Polku oli helmikuun puolivälissä kuljettavissa ilman lumikenkiäkin.
Kesto: Noin kaksi tuntia
Kuerille pääsee merkittyä reittiä ainoastaan talviaikaan. Polku löytyi Ylläksen kartasta lumikenkäilyreittinä. Kuvassa on matkamittarini piirtämä taival. Läksin liikkeelle Velhon kodan lähellä olevalta P-alueelta Ylläksentien varressa ja saavuin Kuerhostelin pihalle, mistä jatkoin Kievarintien kautta maantielle.
Velhon kodan risteys näytti Äkäslompoloon päin kulkiessa tältä.
Pysäköintitilaa oli reilusti. Kuvan ulkopuolelle jäivät jo pysäköidyt autot.
Kuerin talvipolun alkupää löytyi hyvin merkittynä Ylläksentien vastakkaiselta puolelta.
Polku oli merkitty lumikenkäilyreitiksi. Olin käynyt jo etukäteen testaamassa, pystyisikö reitin kulkemaan myös ilman lumikenkiä. Hyvin pystyi, mutta tilanne voi tietysti vaihdella paljonkin talven mittaan.
Esimakua tulevasta.
Hiljaisuutta piti pysähtyä kuuntelemaan tämän tästä.
Pakkasta oli noin -25 astetta, joten kuuraa oli kehittynyt näyttävästi.
Kuerin pikkulaen kupeessa.
Polku kulki vanhan männyt juurelta. Minkä tahansa tykkylumipuun alle ei kannata hakeutua, sillä oksilta saattaa tippua vaarallisenkin suuria lumimassoja.
Tykyn kaksi päälajia ovat huurretykky ja nuoskatykky. Huurretykky on tykkylunta, joka on syntynyt suurimmalta osaltaan kertyneestä huurteesta ja huurteen sitomista ns. tavallisia lumihiutaleista ja jääkiteistä. Huurre syntyy pilvi- ja sumupisaroista, joiden halkaisija on alle 0,1 mm. Nuoskatykystä voidaan puhua silloin, kun tykkymassasta yli puolet on syntynyt kosteana satavasta lumesta tai kostean lumen sitomasta ns. tavallisista lumihiutaleista. Nuoskatykkyä kasvattaa myös vesisade. Nuoskatykkyä syntyy tehokkaimmin, kun lämpötila on 0 ja +0,5 asteen välillä. Lyhyet käväisyt pakkasen puolella voimistavat kertymän kasvua.
Moottorikelkkareitti ristesi talvipolkua lähellä tunturin huippua.
Kuertunturin laki kurkottuu 446 metrin korkeuteen. Talviretkeilijöitä oli pakkassäästä huolimatta liikenteessä yllättävän paljon. Moni halusi tulla kuvatuksi tai napata selfien opasviitan juurella.
Aurinko pyrki pilkistämään sumuverhon takaa.
Alas tullessa laskeuduin jyrkimmät osat suosiolla pyllymäkeä. Se oli paljon mukavampaa kuin mätkähtää nurin hallitsemattomassa vauhdissa.
Kuerille kipuamisesta olin haaveillut monta vuotta. Talviluonnon ihmeellinen kauneus täytti kyllä odotukset!