Tunturiaavan luontopolkua Tiaislaavulle ja edelleen Porolaavulle Pyhä-Luoston kansallispuistossa
- mari-kaarinahiltun
- 11 hours ago
- 3 min read
Tunturiaavan maisemissa voi retkeillä ympäri vuoden.

Ajankohta: 24.9.2025
Lähtöpaikka: Ski-Inn hotellin pysäköintialue, Kultakerontie 21, Pelkosenniemi. Huom! Päiväkävijöitä opastettiin pysäköimään hotellin P-alueen sijasta tunturirinteen juurelle Luontokeskus Naavan luona olevalle pysäköintialueelle.
Reitti: Tunturiaavan luontopolku on rengasreitti, jolle pääsee luontokeskus Naavalta yhdysreittiä pitkin. Rengasreitin pituus on 7.8km. Reitti oli merkitty karttoihin sinisellä. Reitti oli hyvin merkitty viitoin ja sinisin merkein puissa. Matkan varrella on muutamat portaikot, joista Isokuruun laskeutuvat olivat pisimmät. Kierroksen voi kiertää myötä- tai vastapäivään. Itse valitsin kulkemisen vastapäivään. Aikomukseni oli kiertää koko kierros, mutta poistuin Tiaislaavun jälkeen rengasreitiltä Porolaavulle.
Kesto: Pari tuntia + tauot.
Kuvasin kartan Pyhä-Luoston kansallispuiston portilla (punainen täplä). (Siniset lisämerkinnät piirtelin itse.) Kuljettu reitti ei vastannut alkuperäistä rengasreittisuunnitelmaa, koska Tunturiaavalla oli menossa pitkospuiden kunnostustyöt. Tunturiaavan näköalapaikan ja Tiaislaavun väliset pitkospuut oli purettu pois, joten jouduin kääntymään näköalapaikalta takaisin tulosuuntaan.
Metsähallituksen tiedotteessa kerrottiin 27.1.2026 Tunturiaavan reitistä seuraavaa: Reitti on tällä hetkellä käytössä edestakaisena reittinä. Kun reitin pitkoksia korjataan kesällä 2026, reitti palaa aiempaan muotoonsa eli ympyräreitiksi.

Tunturiaavan luontopolulle pääsee useammastakin paikasta. Läksin tällä kertaa liikkeelle Hotelli Ski-Innin pysäköintialueen liepeiltä, mistä löytyi kansallispuiston opaste. Se viittilöi laskettelurinteen suuntaan.

Reitti Pyhä-Luoston kansallispuistoon kulki laskettelurinteen halki.

Kansallispuiston portti. Tässä näppäsin kuvan kartasta. Paperistakin karttaa kuljetan mukana aina, kun sellainen on saatavilla - niin nytkin.

Tunturiaavan kierros oli merkitty sinisillä maalimerkeillä.

Isokurun kota ja laavu oli ympäröity arviolta kymmenillä repuilla! Alakoululaiset olivat tulleet ruskaretkelle Isokurun tuntumaan - ei ollenkaan hassumpi päiväretkipaikka!

Jatkoin enempiä pysähtymättä matkaa Isokurun kodalta alas kuruun.

Karhunjuomalammella ja Pyhänkasteenputouksella olin käynyt heinäkuussa; siitä reissusta löytyy juttu täältä. Nyt suuntasin kurun pohjalla vasemmalle Tunturiaavan luontopolun viitan opastamana. Reitti oli tässä vaiheessa vielä yhteinen Noitatunturin reitin kanssa.

Isokurun kulkuväylää.

Käännyin oikealle Oravalammen ja Noitatunturin suuntaan. Eteenpäin jatkamalla olisin päätynyt luontokeskukselle.

Kurusta kiipesin portaita pitkin. Ne eivät olleet läheskään niin pitkät kuin edelliset, vaikka kivuttavaa näissäkin riitti.

Polku muuttui jonkin verran kivikkoiseksi portaiden jälkeen.

Oikealle taakse jäi Pyhäkeron huippu, jolla on korkeutta 500mmpy.

Muutama kuukkeli päivysti polun varressa. Ne menettivät kiinnostuksensa minua kohtaan melko pian sen jälkeen, kun huomasivat, etten ala rapistella eväspussia.

Nyt haarautui Oravalammen ja Noitatunturin reitti oikealle. Itse jatkoin vasemmalle Tunturiaapaa kohti. Tunturiaavan reitti oli edelleen soralla kestävöitettyä, mutta Oravalammelle kulkeva polku muuttui tässä kohti täysin luonnontilaiseksi.

Ylitin pienen puron.

Pyhätunturin kvartsiitille luonteenomaiset aaltokuviot, aallonmerkit ovat jäänteitä veden alle syntyneistä muinaisista hiekkasärkistä, joiden kerrospinnoille niitä aikoinaan syntyi. (Näin oli kerrottu opastaulussa Isokurussa.)

Jatkoin patikointia Tunturiaavan luontopolun opasteen mukaan.

Reitti laskeutui metsärinteestä alas suolle. Vanhat pitkokset oli purettu ja tilalle rakennettu uudet.

Tunturiaavan maisemaa Noitatunturin suuntaan.

Tunturiaavan näköalapaikka, best spot. Tällä kohtaa oli edellisellä käynnillä vielä lintutorni, joka oli purettu pois. Best spotit ovat kohteita, jotka sopivat erityisen hyvin revontulten bongailuun. Toinen Pyhä-Luostolla löytämäni Best spot oli Astelin uimarannalla (linkki Pyhäjärven SUP-retkeen) ja kolmas Ukko-Luoston maisematuvalla (linkki Ukko-Luoston retkeen).

Näkymää näköalapaikalta pohjoiseen. Tavallisesti reitti olisi jatkunut oikealle kohti Tiaislaavua. Nyt piti muuttaa reittisuunnitelmaa pitkosten puuttumisen takia. Pitkospuureitti oli uudistettu tähän saakka, mutta työ oli siis vielä kesken.

Vanhat pitkospuut oli koottu keoiksi reitin varrelle. Ilman pitkoksia ei paikoin hyvinkin vetiselle suolle olisi ollut menemistä. En tässä kohtaa vielä tiennyt, että puretun pitkososuuden toisessa päässä oli suoranainen kielto kulkea kunnostuksen kohteena olevalla osuudella.

Palasin Tunturiaavan näköalapaikalta jo kulkemiani pitkoksia pitkin metsänreunaan ja jatkoin viitoituksena opastamana metsäreittiä pitkin Tiaislaavulle.

Suljetun reittiosuuden toisessa päässä oli pitkospuutyömaasta kertova tiedote ja pääsy kielletty -kyltti. Reittiä kunnostetaan vielä kesällä 2026 (Metsähallituksen tiedote 27.1.2026).

Tiaislaavunkin ympäristössä riitti vilinää ja vilskettä, sillä myös sinne oli kokoontunut koululaisryhmä retkipäivää viettämään. Nuotiopaikan istuinsijat oli varattu viimeistä paikkaa myöten, joten päätin jatkaa matkaa laavun ohi.

Suotaipaleen kohdalla oli penkki, joka tarjosi oivan paikan evästauon pitoon, toki ilman nuotiopaikkaa. Katse lepäsi Pyhäkeron, Ukonhatun ja näiden väliin jäävän Isokurun maisemissa.

Tässä kohtaa olisin voinut jatkaa vasemmalle luontokeskus Naavan suuntaan. Päätin kuitenkin muuttaa aiempaa suunnitelmaani ja kääntyi oikealle, jolloin saapuisin noin1,5 kilometrin jälkeen Porolaavulle.

Metsäisessä maisemassa oli leppoisaa taivaltaa.

Suonotkelmassa kulkua helpottivat pitkospuut.

Porolaavulta on päässyt Tunturiaavalle myös talvipolkua pitkin. Talviretkestä Tunturiaavalle voit lukea täältä.

Siinäpä se näkyikin Porolaavu etuoikealla. Laavulla oli ainoastaan yksi pariskunta makkaranpaistossa. Kun vapaata tilaa oli tällä laavulla runsaasti, jäin itsekin toviksi istuskelemaan nuotiotulille. Eväät oli jo syönyt, mutta juotavaa riitti vielä hörpittäväksi juttutuokion lomassa.




Comments